ilmanpuhtaus

Uusi palvelu tietää, millaista ilmaa hengität hetken päästä

La, 03/10/2018 - 23:16 Toimitus
Auto takaa

Pääkaupunkiseudulle on kehitetty uusi reaaliaikainen kartta, joka kertoo, millaista ilmaa hengität juuri nyt ulkona. Kartta myös ennustaa, miten ilmanlaatu muuttuu lähituntien aikana. Kartta on saatavilla Helsingin seudun ympäristöpalvelujen verkkosivuilta osoitteesta hsy.fi/ilmanlaatukartta.

 

Pääkaupunkiseudulla – kuten muuallakin Suomessa – mitataan jatkuvasti ilman laatua. Tutkimusmielessä ilmanlaatua on voitu jo aikaisemmin mallintaa tietokoneilla ja siten myös ennustaa tilanteen kehittymistä lähitulevaisuudessa perustuen säätilaan, saastepitoisuuksiin ja tilastoihin menneestä, mutta nyt tästä mallista on tehty yleisön käyttöön sopiva palvelu.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatukartta kertoo senhetkisen ilmanlaadun ja ennustaa lähituntien ilmanlaatutilanteen esimerkiksi oman kodin läheisyydessä tai vaikkapa työmatkan varrella.

"Uuden ilmanlaatukartan saa näppärästi myös omaan puhelimeen ja siitä voi tarkistaa ilmanlaadun liikkuessaan kaupungilla", kertoo ilmansuojeluasiantuntija Anu Kousa Helsingin seudun ympäristöpalveluista. 

"Osoitteesta hsy.fi/ilmanlaatukartta voi katsoa, miltä ilmanlaatu näyttää seuraavan noin kahdentoista tunnin aikana. Ennustetta voi hyödyntää esimerkiksi valitessaan pyöräilyreittiä työmatkalleen."

lmanlaatukartta yhdistää mittaukset, sään, päästöt ja maankäytön

HSY:n ilmanlaatukartassa visualisoidaan Ilmatieteen laitoksen kehittämän mallin tuloksia. Malli hyödyntää ilmanlaadun mittauksia sekä ottaa huomioon mm. sään, maastonmuodot, liikennemäärät, ilmansaasteiden kaukokulkeuman ja puunpolton päästöarviot.

"Uudenlaisessa reaaliaikaisessa ENFUSER-ilmanlaatumallissa yhdistetään ilmanlaadun mittaukset maankäyttö- ja säätietoihin. Lisäksi hyödynnetään perinteistä leviämislaskentaa. Mallin avulla saadaan laskettua ilmanlaatutiedot tunti tunnilta 12 x 12 metrin tarkkuudella", tutkija Lasse Johansson Ilmatieteen laitokselta kertoo.

"Uusi yhteistyössä kehitetty ilmanlaatukartta täydentää HSY:n ilmanlaatumittausten tuloksia pääkaupunkiseudulla. Tämän avulla asukkaat voivat vähentää altistumistaan ilmansaasteille. Saasteille ovat erityisen herkkiä hengitys- ja sydänsairaat, iäkkäät sekä pienet lapset", ilmansuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen HSY:stä sanoo.

Uuden kartan lisäksi HSY:llä on edelleen käytössä mittauksiin perustuva reaaliaikainen kartta ilmanlaadusta, joka löytyy osoitteesta hsy.fi/ilmanlaatu.

Kuvaruutukopio kartasta

Ilmanlaatukartan kehittäminen jatkuu

Ilmanlaatukarttaa kehitetään edelleen, koska esimerkiksi katupölykausi on haastavaa mallintamiselle.

Mallintamiseen saadaan tarkimmat tiedot liikenteen pakokaasuista, mutta katupölyn ja puunpolton päästötiedot ovat epävarmempia. Siten kartta voi jossain tapauksissa näyttää ilmanlaadun selvästi paikoittain paremmaksi tai huonommaksi kuin se todellisuudessa on. Kartan kehittämiseksi toivotaan käyttäjäkokemuksia myös asukkailta.

Ilmanlaatukarttaa on kehitetty Helsinki Metropolitan Air Quality Testbed (HAQT) - ja Services for effective decision making and environmental resilience (CITYZER) -hankkeissa, joiden koordinaattorina toimii Ilmatieteen laitos. Hankkeissa on mukana HSY, Haaga-Helia, Helsingin yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, CLIC Innovation, Smart & Clean -säätiö sekä Emtele, Pegasor Oy, Sasken ja Vaisala Oyj.

CITYZER-hanke on saanut Tekes-rahoitusta Teollinen internet -ohjelmasta. HAQT-hanke on pääkaupunkiseudun kasvusopimuksen mukainen Smart & Clean -hanke. Se saa Uudenmaan liiton myöntämää valtion AIKO-rahoitusta alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen. Hanke toteuttaa Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategiaa.

*

Tämä juttu perustuu Ilmatieteen laitoksen tiedotteeseen.

15 000 litran cocktail keuhkoihin

Ti, 10/28/2014 - 18:57 Toimitus

Jokaisella hengenvedolla keuhkoihimme kulkeutuu kirjava cocktail, jossa vilisee ilman mukana monenlaisia hiukkasia, itiöitä, mikrobeja ja muuta mömmöä. Ihminen hengittää noin 15 000 litraa vuorokaudessa, joten keuhkomme joutuvat tulemaan toimeen varsin suuren epäpuhtausmäärän kanssa koko ajan. Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitoksen professori Juha Vinha kertoo kuinka pystymme elämään niiden vaikutuksien kanssa.

Koska vietämme suurimman osan ajastamme sisätiloissa, on suurin huomio viime aikoina kohdistunut sisäilman laatuun – etenkin kun siinä on ollut (ja on edelleen usein) toivomisen varaa.

"Kaikki rakennus- ja sisustusmateriaalit päästävät sisäilmaan erilaisia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä", kertoo Vinha TTY:n Rajapinta -lehdessä.

"Niiden määrä kuitenkin yleensä vähenee ajan myötä. Rakennusmateriaalit on luokiteltu eri luokkiin niiden päästöjen mukaan, ja paras luokka on M1".

Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa myös esimerkiksi ulkoa kulkeutuva katupöly, pakokaasut ja noki sekä kotieläimistä irtoava eläinpöly. Jokainen uloshengitys tuottaa sisäilmaan hiilidioksidia, ja kun sen pitoisuus nousee liian suureksi, ilma tuntuu loppuvan. Tupakansavu sisältää toistasataa ihmiselle haitalliseksi tiedettyä yhdistettä.

"Sisäilmaan kulkeutuu ulkoa siitepölyä ja kasvien itiöitä, joiden vaikutuksien kanssa me normaalisti pystymme pärjäämään", professori Vinha (kuva alla) toteaa. "Joukossa on myös homesienten itiöitä, mutta niiden pitoisuudet alkavat nousta oleellisesti vasta silloin, jos rakennuksessa ilmenee kosteusvaurio".

TTY:n rakennustekniikan laitoksen professori Juha Vinha (Kuva: Petri Laitinen).

Kosteus aiheuttaa hometta

Jos rakennusmateriaalit kastuvat rakennusaikana tai rakennukseen syntyy kosteusvaurio, alkavat ilmassa olevat haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja mikrobit lisääntyä. Jos sisäilman suhteellinen kosteusprosentti on 80 prosenttia, vie puolisen vuotta ennen kuin homeet alkavat kasvaa. Jos suhteellinen kosteusprosentti on yli 90, homeiden kasvu herkimmissä materiaaleissa alkaa Vinhan mukaan muutamassa viikossa. Jotta hometta ei syntyisi, suhteellinen kosteus täytyy pudottaa alle 80 prosenttiin. Tämä voidaan tehdä tilanteesta riippuen esimerkiksi suojaamalla rakenteita kosteusrasituksilta, nostamalla lämpötilaa tai lisäämällä ilmanvaihtoa.

"Rakennukset pitäisi suunnitella sellaisiksi, ettei synny homeen kasvua", selittää Vinha. "Pitää tuntea rakennusmateriaalit ja tietää miten rakennus käyttäytyy eri vuodenaikoina. Herkemmin homehtuvat materiaalit pitäisi sijoittaa lähelle sisäpintaa, ja kosteudenkestävät materiaalit lähemmäksi ulkopintoja."

Sisäilmasta ja homeesta oireilu on yksilöllistä. Joku voi sairastua jo lyhyen altistumisen jälkeen, siinä missä toinen saa vain lieviä oireita. Jotkut ihmiset eivät haitallisten aineiden pitoisuuksista huolimatta oireile lainkaan.

"Vieläkään ei ole pystytty suoraan osoittamaan, että jonkun henkilön sairastuminen johtuisi homevauriosta, vaikka tiedämme, että näillä asioilla on usein tietty yhteys".

Ilmanvaihto poistaa kosteutta ja epäpuhtauksia

Ilmanvaihdon avulla estetään sisätilojen liiallista kosteutta ja poistetaan rakennusmateriaaleista lähtöisin olevia epäpuhtauksia sekä hiilidioksidia. Ilmanvaihdolla tuodaan myös ulkoilmaa sisälle korvausilmaksi.

"Mutta jos sisäilman ilmanvaihtoa ei ole säädetty kunnolla, poistoilman määrä voi joissain tapauksissa olla paljon suurempi kuin tuloilman määrä. Silloin talon sisään muodostuu suuri alipaine, ja rakennuksen ulkovaipasta ja maaperästä voi tulla sisään merkittävästi haitallisia aineita."

"Haitalliset aineet kuten maaperän radonkaasu pääsevät sisälle hyvin pienistä raoista", jatkaa Vinha. "Tästä syystä talon ilmatiiviyden tulee olla hyvä. Ilmatiiviissä talossakin on kuitenkin hyvin tärkeää säätää ilmanvaihto oikein, koska vaippaan jää aina ilmavuotokohtia, joista haitallisia aineita virtaa sisäilmaan alipaineen kasvaessa".

Jos sisälle syntyy kova alipaine, myös takkahormit alkavat Vinhan mukaan tuoda savua ja nokea sisään sen sijaan, että kuljettaisivat sitä ulos. Alipaine voi myös vetää viemärikaasuja sisätiloihin viemäreistä.

Viinamäentien rakennustyömaan takapiha kevätiltana Siilinjärvellä. Kuva: flickr/Janne

Suuri osa suomalaisista on tyytyväisiä asuntoonsa

Ensi vuonna päättyvässä INSULAtE-hankkeessa kehitetään menetelmää, jolla voidaan arvioida energiatehokkuutta parantavien korjausten vaikutuksia sisäilmaan ja asukkaiden terveyteen. Tutkimuskohteena ovat pääasiassa kerrostaloasunnot.

Hankkeessa tehdään sisäilman laadun kenttämittauksia korjausrakennuskohteissa Suomessa, Liettuassa, Latviassa ja Iso-Britanniassa. Lisäksi haastatellaan asukkaita ja isännöitsijöitä.

"Hankkeessa on jo analysoitu ennen korjauksia tehtyjen mittausten tuloksia", kertoo hankkeen vastuullinen johtaja Virpi Leivo TTY:n rakennustekniikan laitokselta. "Tekeillä ovat vielä korjausten jälkeiset mittaukset ja niiden tulosten analysoinnit."

Suomessa mittauksia tehtiin viidessäkymmenessä asuinkerrostalossa yhteensä kahdessasadassa asunnossa. Niiden perusteella selvisi muun muassa, että kerrostalohuoneistot näyttäisivät olevan liian lämpimiä lämmityskaudella.

"Lämpötilan säädöllä voitaisiin saavuttaa energiansäästöä", toteaa Leivo.

Suurimmassa osassa asunnoista sisäilman laatu oli kohtuullisen hyvä jo ennen korjausta, ja ilmanvaihto oli useimmiten riittävä. Samoin pääosin ulkoilmasta peräisin olevien pienhiukkasten pitoisuudet olivat alhaisella tasolla. Silmiä ja hengitysteitä ärsyttävän, maaleista ja huonekaluista peräisin olevan formaldehydin pitoisuus oli myös yleensä alhainen, jopa sisäilmastoluokituksen tiukimman raja-arvon alittava.

Asukkailta myös kysyttiin asuinympäristöön, asuinrakennukseen, asunnon sisäympäristötekijöihin ja asukkaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita asumisterveyskyselyllä ja -päiväkirjalla. Suurin osa vastanneista oli tyytyväisiä asuntoonsa ja sen sisäilman laatuun.

INSULAtE-hanketta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, joka vastaa hankkeessa terveyteen liittyvistä tutkimuksista. TTY vastaa rakennusteknisistä ja Kaunasin teknillinen yliopisto altistumisen arviointiin liittyvistä tutkimuksista. Hankkeeseen osallistuu myös yrityskumppaneita. Hanketta rahoittavat EU Life+ ohjelma sekä Energiateollisuus ry.


Miten sisäilman voi pitää puhtaana ja raikkaana?

  1. Huolehdi riittävästä ilmanvaihdosta ja säädä tulo- ja poistoilma oikein. Voit seurata sisätilojen paine-eroja ulkoilmaan nähden tarvittaessa myös mittarilla.
  2. Pyri tiivistämään vaipan ilmavuotokohdat. Ilmavuodot saa selville lämpökuvauksella, kun mittauksen ajaksi sulkee talon tuloilmakanavan. Rakenteiden ilmatiiviys on tärkeää myös sisätilojen viihtyisän lämpötilan kannalta.
  3. Vaihda tuloilman suodattimet säännöllisesti. Suodatin estää ötököitä ja isoja hiukkasia pääsemästä sisälle. Jos tuloilman suodatin likaantuu, alipaine sisätiloissa lisääntyy eikä ilma vaihdu kunnolla. Lisäksi korvausilmaa tulee enemmän vaipparakenteiden läpi, mikä tuo sisäilmaan epäpuhtauksia.
  4. Pidä ilmanvaihtokanavat mahdollisimman puhtaina. Suojaa ne rakentamisen aikana, sillä likaiset ilmanvaihtoputket huonontavat sisäilman laatua. Koska putket ovat vaikeasti puhdistettavia, anna niiden puhdistus ammatti-ihmisten hoidettavaksi.
  5. Tuuleta pois epämiellyttävät hajut. Mutta älä pidä ikkunoita auki liian pitkään, koska silloin ilmanvaihdon säädöt eivät toimi oikein. Tuuleta vain silloin tällöin tai tarpeen mukaan.

Teksti on lainattu käytännössä suoraan TTY:n sidosryhmälehti Rajapinnassa julkaistusta artikkelista 15 000 litran cocktail suoraan keuhkoihin, jonka ovat kirjoittaneet Leena Koskenlaakso ja Marjut Kemiläinen. Juha Virman kuvan on ottanut Petri Laitinen, muut kuvat Wikipediasta ja Flickr-palvelusta.

Varsovan ilmastokokouksen sato harakoille

Su, 12/01/2013 - 13:41 Jarmo Korteniemi
Yhdysvaltain paviljondin seminaarissa COP19-kokouksessa. Kuva: J.L.Urrea (CCAFS)

Kansainvälinen YK:n ilmastokokous loppui viikko sitten (lauantaina, 22.11.2013). Varsovassa laihoin tuloksin. Kokous oli jo 19. sarjassa, jonka aloitti Rio de Janeiron kokous vuonna 1992. Jokaisen kokouksen tavoite on ollut selvittää ja vähentää ihmisen vaikutusta planeetan ilmastoon.

Ilmaston lämpenemisen vastaisista toimista väännettiinkin jälleen kättä viimeiseen asti ja kokouksessa päästiin lopulta kolmeen eritasoiseen sopimukseen. Konkreettisuus tosin jäi sanahelinän seassa varsin vähiin.

Mikä oli kokouksen todellinen tulos?

Varsovan ilmastokokouksen olennaisin päätös oli rahoituksen suuntaaminen ongelmien aiheuttajilta niistä eniten kärsiville.

Niin sanotun "Varsovan mekanismin" tarkoitus on helpottaa lämpenemisen vaikutusten kanssa kamppailevien elämää ja auttaa heitä ongelmiin varautumisessa. Käytännössä siitä saavat osansa lähinnä merenpinnan nousun uhkaamat maat sekä ilmaston ääri-ilmiöiden kuten taifuunien ja kuivuuden armoille jäävät. Maksajina ovat pääasiassa teollisuusmaat.

Mekanismia aletaan kuitenkin käytännössä viilata kuntoon vasta ensi vuonna. Jää nähtäväksi, kuinka paljon systeemi tulee käytännössä eroamaan siitä avustuksesta, mitä maailmalta normaalistikin ojennetaan katastrofien uhreille.

Muutamat tahot ilmoittivat lisäksi suorasta, konkreettisesta tuesta kehittyville maille. Tuen antajiin kuuluvat Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Iso-Britannia, Saksa, Japani, Etelä-Korea sekä EU ja USA. Pitkän aikavälin pysyväisrahoitusta ei kuitenkaan saatu varmistettua.

Toinen ja ehkä kokouksen konkreettisin sopimus koski metsäkadon rajoittamista. "REDD+"-ohjelmalla kannustetaan metsien suojelemiseen niiden tuhoamisen sijasta. Tavoite on saada sekä yksityinen sektori, kehittyvät maat, että alkuperäiskansat toimimaan yhdessä.

Metsät ovat hiilinieluja, jotka sitovat hiilidioksidia. Ne ovat siis omalta osaltaan tärkeitä ilmaston lämpenemisen säätelijöitä. Iso-Britannia, USA ja Norja ilmoittivat pistävänsä muutaman sata miljoonaa suoraan tähän projektiin.

Periaatepäätöksiä aikomisen suunnittelun valmistelusta

Kolmatta sopimusta voi ehkä pitää hieman abstraktimpana. Kokouksen päätöstiedotteessa nimittäin kerrottiin valtioiden päättäneen aloittaa (tai jatkaa) valmistautumista kahden vuoden päästä solmittavan sopimuksen tavoitteiden suunnittelemiseen ja toteuttamiseen. Omaan tahtiin, tietysti.

Mitä tuo tarkoittaa käytännössä? Lähinnä lupauksia ja suunnitelmia, enintään aikomuksia. Monessa maassa ehditään käymään useammatkin vaalit ennen minkään toimien konkretisoitumista. Hiljaa hyvä tulee.

Seuraavat kokoukset tulevat olemaan tärkeämpiä. Vuoden päästä Limassa jo toivottavasti valmistellaan oikeita toimia pitävän ja kattavan ilmastosopimuksen puolesta. Pariisissa pyritään vuonna 2015 viimein tekemään se todellinen, sekä kansallisesti että kansainvälisestikin sitova ilmastosopimus. Voimaan se tulee kylläkin vasta vuonna 2020 - ja tietystikin vain siltä osin kun (ja jos) se ratifioidaan.

Käytännön toimet toiseen suuntaan

Useat maat ilmoittivat kokouksessa pienentävänsä päästövähennystavoitteitaan tai jäädyttävänsä ne nykyiselle tasolle. Monet halusivat päättää asioista valtiokohtaisesti, eikä kansallisiin pitäviin vähennystavoitteisiin näin ollut juuri innostusta. Isäntämaa Puola jopa ilmoitti ykskantaan pysyvänsä fossiilisisten polttoaineiden suosijana vielä vuosikymmeniä.

Monet ympäristö- ja kansalaisjärjestöt marssivatkin kokouksesta ulos protestina lähes totaaliselle saamattomuudelle.

Monet kansalaisjärjestöt marssivat ja järjestivät mielenotoistuksia kokouksen aikana. Kuva: Oxfam

Kokouksista huolimatta kuumenee

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkisti uusimman raporttinsa sopivasti ennen Varsovan kokousta. Se varmisti - jälleen kerran - että maailmanlaajuinen lämpötila on noussut merkittävästi teollistumisen aikana. Fossiilisten polttoaineiden merkitys tärkeimpänä lämmittäjänä varmistui entisestään.

Lämpeneminen ei oikeastaan edes ole mikään ongelma. Ilmasto on muuttunut alituiseen planeetan historiassa. Ja kauan sitten on aivan varmasti ollut paljon lämpimämpää kuin nykyään. Ongelma on nopeudessa.

Stanfordin yliopiston tänä vuonna julkistettu tutkimus osoitti, että lämpeneminen tapahtuu nyt yli 10 kertaa nopeammin kuin koskaan sitten dinosaurusten aikojen. Asian merkitystä kannattaa miettiä. Koko oma kehityksemme jostain näädän kokoisesta otuksesta ihmiseksi asti on siis tapahtunut nykyistä vaisumpien muutosten alaisena. Samassa ajassa ovat kehittyneet hevoset, valaat ja virtahevotkin.

Monet eliöt eivät ehdi sopeutua muutokseen, etenkään kun lisätekijänä on vielä saastuminen, rehevöityminen ja elinoloja rajaava rakentaminen.

Merenpinnan nousu vaikuttaa suoraan ainakin parin miljardin ihmisen elämään, puhumattakaan ekosysteemeistä. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kuitenkin maailmanlaajuisesti. Ilmaston kiertokin muuttuu, ääri-ilmiöt lisääntyvät ja tähän asti kaavamaisesti toistuneet säätilat voivat vaihtua tyystin toisiksi. Suomessa elellään nyt mukavasti Golf-virran ansiosta, mutta jäätiköiden sulaessa se voi heiketä tai jopa lakata pumppaamasta lämpöä kylmään Pohjolaan, jolloin joudumme ojasta allikkoon.

Tietysti voi kysyä mitä se sitten haittaa, jos muutama laji kuoleekin sukupuuttoon? Tai jos pari saarta peittyy vedellä? Tai jos Suomesta tulee uusi Siperia?

Biosfääri selviää kyllä, vaikka suuri osa eliöistä kuolisikin. Maa-planeetta pysyy myös radallaan. Mutta me emme selviä, tai ainakaan elämä ei tule olemaan helppoa, sillä olemme liian riippuvaisia ympäristöstämme.